Laihistelussa kaikkea on hetken päästä kokeiltu. Projekti on alkanut muistaakseni syyskuussa –03, jolloin painoa oli 76 kiloa. No tällä hetkellä sitä ei ole kuin 73,5 kiloa suurinpiirtein ja uskon että useita kiloja on muuttunut lihakseksi. Rasvaton massa on parissa vuodessa itse asiassa lisääntynyt kolmella ja puolella kilolla, vaikka paino on pudonnut 2-3 kilolla. <?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

Pitkäaikaisena haaveena olisi tuon alle 70 kilon saavuttaminen. Miksi, en tiedä, ehkä se on vaan päähänpinttymä, mutta muutaman kilon haluaisin vielä muuttaa lihakseksi, ja joku tavoite pitäisi olla, niin olen tuota pitänyt sellaisena mitattavana tavoitteena. Kilojen määrällä ei niinkään itselleni ole väliä, vaan fiiliksellä ja ulkoisella olemuksellani. Haluaisin myös olla voimakkaampi ja hyväkuntoisempi. Selvän kohenemisen vireydessä olen huomannut, mielestäni säännöllinen liikunta on siihen positiivisesti vaikuttanut.

Tuntuu vaan siltä, että aina säännöllisin väliajoin teen päätöksen, että nyt se alkaa todenteolla, en syö mitään ylimääräistä, ja liikun niin ja niin paljon. Mutta joku nuo putket aina katkaisee, joko työmatka tai sitten tulen kipeäksi. Haluaisin jotenkin oppia sellaisen elämäntavan, että syömistä ja liikuntaa ei tarvitse erikseen ajatella, vaan ne ovat osa elämää. Mutta miksi se on niin vaikeaa? Ehkä koska kyseessä ei ole ylipainon pudottaminen vaan muutaman löysän kilon tiputtaminen "tiukistelu" niin kuin joku sanoisi.

Miten siis pysyä päätöksissä? Hyvä kysymys. Vielä kun tietäisi vastauksen. Ehkä jossain vaiheessa löydän jonkun metodin joka auttaa minua saavuttamaan omat ehkä mahdottomat tavoitteet.